Kokosimme tähän artikkeliin Suomen Nato-ratkaisun tärkeimmät tapahtumat.
Yle päättää päivittyvän Nato-artikkelin täydentämisen tähän. Seuraamme Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia jatkossa erillisissä jutuissa sekä Nato-laskurissa, joka uudistuu sitä mukaa, kun Suomen hyväksyntä täysjäseneksi lähestyy.
Kiitämme mielenkiinnosta!
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoittaa keskustelevansa "Suomen johtajan" ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa lauantaina, raportoi uutistoimisto Reuters.
Reuters
Ruotsin ulkoministeri Ann Linde ottaa sosiaalisen median palvelussa Twitterissä kantaa maansa suhtautumisessa terroristijärjestöihin. Turkki on syyttänyt Natoon hakevia Suomea ja Ruotsia terroristien piilottelusta ja kurdijärjestöjen tukemisesta. Turkin mediassa on esitetty väitettyjä todisteita, joiden mukaan Ruotsi olisi aseistanut Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta.
– Haluaisimme muistuttaa, että Olof Palmen johtama hallitus oli ensimmäisenä Turkin jälkeen listaamassa PKK:n terroristijärjestöksi vuonna 1984. EU teki näin 2002. Kantamme ei ole muuttunut, Linde kirjoittaa.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu totesi perjantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliitto Natoon muodostaa Venäjälle sotilaallisen uhan. Venäjä odottaa uhan läntisellä rajallaan kasvavan ja Šoigun mukaan sinne perustetaan sotilastukikohtia.
– Vuoden loppuun mennessä 12 sotilasyksikköä perustetaan läntiseen sotilaspiiriin, Šoigu sanoi.
Suomen rajan lähdeisyydessä Venäjällä on Pohjoisen laivaston esikunta Severomorskissa ja Kuolan niemimaalla on useita tukikohtia. Lisäksi Venäjällä on joukkoja Laatokan läheisyydessä.
AFP
Turkki on asettunut jarruttamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, vaikka hakemusten ennakoitiin etenevän nopeasti. Keskiviikkona Naton neuvosto ei päässyt sopimaan liittymiskeskusteluista, joka on prosessin seuraava vaihe.
Ruotsalainen Aftonbladet julkaisi tänään perjantaina suurlähettiläs Emre Yuntin haastattelun, jossa listataan kolme olennaista estettä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle: tuki Kurdien kansan puolustusyksikkö YPG:lle Pohjois-Syyriassa, asevientikielto Turkkiin ja kieltäytyminen yhteensä 33 henkilön luovuttamisesta Turkkiin. Henkilöitä on sekä Suomessa että Ruotsissa.
Keskeisin kohta on tuki kurdeille, mutta Yuntin mukaan kaikki kohdat pitää ratkaista ennen kuin Turkki voi kannattaa Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
Yuntin mukaan ainakin Turkin ja Ruotsin väliset epäviralliset keskustelut eri kanavia pitkin ovat kuitenkin käynnissä.
– Haluamme ratkaista ongelmat, mutta jos Ruotsi vain pysyy kannoissaan, emme ole yhtään lähempänä ratkaisua, Yunt sanoo.
Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin saama tuki on hyvin voimakasta, vaikka presidentti Joe Biden pidättäytyi mainitsemasta jäsenyysprosessia jarruttavaa Turkkia tai Ukrainassa sotaa käyvää Venäjää valtiojohtajien torstaisessa tapaamisessa.
– Se, miten selväsanaisesti Yhdysvallat antoi ymmärtää priorisoivansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisen, oli merkittävää, Tikka totesi Ylen aamussa.
– Tätä poliittista tukea ei pidä ottaa lainkaan itsestäänselvyytenä. Yhdysvallat tiedostaa, kuinka vaarallinen toimija Venäjä on tällä hetkellä.
Ylen A-Talkissa torstaina vieraillut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola korostaa, että Turkki hakee nyt omaa linjaansa.
– Taustalla vaikuttavat isommat ajatukset Turkin roolista. Maa ei liehittele Venäjää, vaan pelaa omaa peliään. Turkilla on myös vakaita ajatuksia siitä, kuka on terroristinen toimija.
Aaltolan mukaan Turkki haluaa selvittää, kuinka Suomi ja Ruotsi suhtautuvat sen turvallisuushuoliin.
– Siitähän Natossa on kysymys eli se on kollektiivisen puolutustuksen organisaatio. Suomen on todistettava, että me annamme myös Turkille jotain. Se haluaa käsityksen siitä, mikä on Suomen ja Ruotsin panos Turkin turvallisuuden suhteen.
Aaltola sanoo, että Turkin kanssa ei olla mahdottomassa tilanteessa, vaan mennään eteenpäin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin antama tuki on valtavan vakuuttava. Niinistö pitää parhaillaan Suomen suurlähetystössä Washingtonissa tiedotustilaisuutta, jota voit seurata täällä.
Niinistö tapasi Bidenin iltapäivällä Suomen aikaa yhdessä Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa. Kolmikko kävi läpi Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia Natoon ja keskusteli Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Biden twiittasi tapaamisen jälkeen, että Suomen ja Ruotsin muutos läheisistä kumppaneista liittolaisiksi on historiallinen hetki.
Erikseen Nato-yhteydessä kiinnostivat Turkin kannanotot, Niinistö totesi.
Niinistö sanoo todenneensa, että on syytä käydä asiallisesti läpi Turkin näkemykset ja antaa sitten vastauksensa.
Hän muistutti, että esimerkiksi asevientiluvat ovat Suomessa tapauskohtaisia.
Suomen neuvottelukunnan jäsenille oli jo varattu lentoliput Brysseliin. Liittymisneuvottelut Naton kanssa piti aloittaa tänään torstaina, mutta toisin kävi.
Turkin jarrutuksen aiheuttaman viiveen kesto on arvoitus, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Ylen haastattelussa.
Haaviston mukaan Naton huoli on, että Turkin jarrutus saattaa kestää jopa Naton huippukokoukseen asti. Valtiojohtajien kokous järjestetään juhannuksen jälkeen Madridissa.
– Luulen, että Natossa on aika suuria voimia vaikuttamassa siihen suuntaan, että Madridin kokoukseen mennessä asia ratkeaisi.
Suomesta on oltu yhteydessä Turkkiin pulman ratkaisemiseksi.
Haaviston arvelee, että Turkin jarrutus ratkaistaan niin, että Turkki saa vastauksia kysymyksiinsä.
Ylen tietojen mukaan Suomessa monilla eri tahoilla on ollut yhteyksiä Turkkiin tilanteen ratkaisemiseksi. Ylelle kuvataan, että Turkin painostaminen julkisuuden kautta ei toimi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Yhdysvallat voi näyttää mallia muille Nato-hakemusten käsittelyssä.
Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessa Washingtonissa, että Suomi teki Nato-päätöksen nopean, mutta perinpohjaisen käsittelyn jälkeen.
– Se osoitti jälleen kerran demokratiamme vahvuuden, hän totesi.
Presidentti muistutti myös kansan tukevan vahvasti jäsenyyttä.
Hän kiitti Bidenia tuesta ja sanoi olevansa varma, että Suomesta tulee vahva Nato-kumppani.
– Otamme turvallisuutemme vakavasti, meillä on vahvat puolustusvoimat, hän totesi.
Turkista Niinistö sanoi, että Suomen ja Turkin välit ovat aina olleet hyvät.
– Olemme valmiit neuvottelemaan Turkin huolenaiheista, ja neuvottelut ovat jo käynnissä.
Niinistö sanoi, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole keltään pois.
Hetkinen...